Elämänkertani

Heh, toi meikäläisen pikkuserkunperkele rustas eilen mun tulevan elämänkerran muotoon, jossa se vielä löytyy wikipediasta. Maybe some day. Mutta aika hyvä kyllä :D

"Linda Holm oli suomalainen ripsiteknikko, hän yritti kasata yhtyettä monet kerrat siinä onnistumatta. Hänestä tuli lopulta ammattilaisripsiteknikko. Linda sai lopulta yhtyeen kasaan jonka nimi oli pervers don't say nothing. Kuitenkin pian yhtyeen kasaamisen jälkeen lindan päälle ajettiin autolla heidän keikkansa aikana. Kuukausi myöhemmin yhtye sai levytyssopimuksen capitol recordsilta ja rahaa oli kuin roskaa. Lindan tilille jäi vain 200 euroa, jotka hän oli tienannut 16 vuotiaana kun Robin Packalen kävi pidentämässä ripsiään. Linda polttohaudattiin turussa ja heitettiin jokeen. Tämä ripsiteknikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita."

En tiiä miten meiän lavalla on auto, mutta mun tuurilla toi vois kyllä onnistuakkin.

Blondi jälleen vauhdissa

Olinpa tuossa reissailemassa viikonlopun ajan Lahdessa ja Heinolassa. Kelaataanpas perjantaihin:

Aamu starttasi pommiin nukkuneena, kuinkas muutenkaan. Hyppään pystyyn ja tallustan portaat ylös. Tällä kertaa ylös asti onnistuneena. Sisäinen navigaattorini johtaa minut keittiöön ja siellä boksille, joka oli tuolloin ravinnut minua jo viikon ajan - Nutrilet viiden päivän diettisafkat. Käsiini päätyy mansikkapirtelöjauho.

Kaadan jauhot juomapulloon, lisään maidon ja alan sekoittaa raivolla. Vatkaan ylös, alas, ylös, alas.

Blondin aistit ovat hitaat. Vasta nyt huomaan, että unohdin sulkea pullon korkin, ja mansikkapirtelöä on metrin säteellä joka suunnassa.

Nappaan talouspaperin ja pyyhkäisen enimmät pirtelöt pois ja juon sen tilkan mikä pullon pohjalle oli jäänyt.

Ja koska olen ilkeä ihminen, heitän vitivalkeat piilolinssit päähäni. Onhan se kiva säikytellä ja järkyttää ihmisiä pitkin päivää. Sitten kaverukseni Jossun mopoauton kyydissä koululle. Täydellä teholla ensimmäiset 2 tuntia, sitten vetäydyn säästöliekille ja notkun loppupäivän. Himaan takaisin, nutrilet-kasvisliemi naamaan ja facebookkiin kirjautuminen. Hetken selailtuani muistan että huomenna olisi edessä Päijät-Hämeen surkeaan pääpisteeseen siirtyminen pikkuserkkujen bändin Feral Haten livesettiä tsiigailemaan.

Jätkät olisivat lämppäilemässä Profane Omenia Kasisalilla. Päätän siis etsiä kyseisen tapahtuman Facebookin kätköistä. Etusivulla onkin muistutus "Tammi-mähinä. Tänään klo 18.30"

Mitä. MITÄ. TÄNÄÄN?!?!?!


Ok ok. laukut kasaan, pikasuihku, vaatteiden vaihto ja menox!

Bussissa viereen istahtaa n. 25 vuotias nörtihtävä opiskelijapoika. Meinaan ladata ne akut matkan aikana ja nukkua.

Työnnän kuulokkeet reikiin pääni sivuilla ja käsken iPodiani rentouttamaan minut soittamalla tällä kertaa Avataria, Murderdollsia ja Helloweenia. Juuri päästyäni musiikilliseen nirvanaan, tilaan joka on meikäläiselle se pyhin, rentoutus täynnä lepoa ja samalla täyttä agressiivisuutta... se viereinen Tuntematon Taukki nappaa toisen kuulokkeen korvastani ja sopertaa jotain aikataulusta.

Mieleni tekee vastata pelkällä vihaisella mulkaisulla. Jätän kuitenkin väliin ja sanon ystävällisesti että juu ollaan klo se ja se Lahdessa.

Mutta väliäkö sillä ystävällisyydellä, kun jätkä huomaa piilolinssini. Ensin tyyppi kavahtaa 10cm kauemmas, sitten ilmoittaa ymmärtäneensä.

Jatkan. 2h 15min perseenkulutuksen jälkeen huomaan olevani tutuilla kulmilla ja heti alkaa tuttujen bongailu ja lähden kävelemään ex-bändikaverini Essin kanssa Kasisalia kohti. Bussin pikku viivästyksen takia alkaa taas pikku kiire ahdistella.

Nippa nappa kerkeän sisään samalla minuutilla kun soitto alkaa. Vartijat katsoivat meikäläistä kuin mitäkin rännittäjää, kun laukussa oli 3 paperista suljettua pussia jossa oli selkeästi jauhoa sisällä. Eivätpä tainneet tajuta niiden olleen Nutrilet-kasvisliemen aineksia...

Pystyy muuten meikäläisen bongaamaan eturivistä vasemmalta. Mutta hyvin nää jätkät (+ muija) veti! Feral Haten menoista pääsee kanssa tietoiseksi tykkäämällä Facebookissa: http://www.facebook.com/pages/Feral-Hate/128283147269208

Sen jälkeen matka jatkui Heinolaan yöksi ja mummollassa sössöilyä koko lauantai. Aika mitäänsanomaton päivä, jos ei lasketa sitä sokkia kun kuulin Vains of Jennan lopettaneen.

Sunnuntaina paluumatka ei lähtenyt erityisen lupaavasti. Ovesta ulos astuessa ensitöikseni kippasin jäällä. Takaraivo vieläkin kipeä. Pysäkillä sitten tuli seisoskeltua 15min. Heti bussin penkille istuttuani kädessä olleen muovikassin pohja puhkesi ja myöhemmin vissyvesipullo kuohusi syliin.

Heinolasta Lahteen päästyäni oli joutoaikaa 20min. Marssin sisälle ja ilmoitin kassalla ostavani juniorilipun välille Lahti - Tre (Junioirilippu tarkoitettu alle 17 vuotiaille).

Kuten yleensä kaikki muutkin, tämä kassarouva mulkaisi minua ja eikä uskonut meikäläisen olevan niin nuori. Yleisimmin musta arvattu ikä on 26v. Koulussa kuitenkin tyyli on vähän erilainen.. Kassamuija sanoo "Ai niinkös meinasit. Paljos sul on ikää?"

Ja... noh.. meikä kun on "muutamaan otteeseen" hyödyntänyt tätä vanhemmalta näyttämistä ja on tullut huiputeltua ikää kaupungilla lähes joka viikonloppu, niin sitä tottuu sanomaan vähän muuta mitä oikeasti olikaan. Avaan suuni:

"öömm, 19.."

Hoksottimet päässäni alkavat taas surraamaan. "EIKU!!!!!!!!!!!!!"


Pikku selittelyn ja naurun jälkeen sain lippuni ja häippäsin kutakuinkin onnellisena siitä läävästä (läävän synonyymi on Lahti).

INFO

Sori, saattaa mennä hetki että saan taas päiviteltyä. Kiireitä duunissa ja koulussa...pari viikkoa ja pitäis..malttia hei senkin siiselit :D

Voi jumalauta mummo!

Kohta olisi sitten lähtö Leville häihin pippaloimaan.

Aloinpa tuossa sitten pakkailla reissua varten, kun tajusin olevani yksin kotona. Porukalla menee musavalintoihini hermo vaikka kuinka hiljaisella pitäisin, joten nyt oli tilaisuus huudattaa oikein olan takaa.

Ikkuna oli auki, ja biisivalinnakseni otin Hardcore Superstarin "Guestlist". Kiinnittäkää huomionne introon, loppubiisillä ei tähän tekstiin katsoen ole mitään väliä.

Ja täällä sataa lunta hemmetin paljon at the moment.


Mummoja on moneen lähtöön. On neulojamummoja, pakertavia mökkimummoja, söpöjä mummoja, hulluja mummoja. Siivooja mummoja, pelottavia mummoja, urheilumummoja ja kiukkuisia mummoja.

Naapurin mummo on välimuoto kiukkuisesta ja siivooja mummosta.

Tuolla se päättäväisesti, suoraan ikkunaani vastapäätä, tekee lumitöitä suunnilleen lasten hiekkalapion kokoisella auralla täydessä hiljaisuudessa.

Mummo pysähtyy ja pitää vaatimattomasti noin kahdenkymmenen sekunnin tauon.

Ja kun ilmoille kajahtaa ärtyneen poken runolliset lauseet,

"Voi jumalauta jätkä mitä sä et oikeen tajuu, mä oon jo pari kertaa sulle sanonu et sä ET OO vieraslistalla, että alahan kuule vetää tai rupee luuvitonen heilumaan, saatana, 

vitun sankopää perkele!",

hyppää mummo arviolta puoli metriä säikähdyksestä ilmaan, huutaen ja kaatuen dramaattisesti lumeen.

Hihhihhaah, olenko liian ilkeä jos nauroin aivan täysillä kun mummo huutaa itsekin jumalautaa ja tallustaa kärttyisenä sisälle?  

Tampereen punajuurikurssit ja Soinin painajaiset

Tämä joululoma on kyllä yhtä pirun seikkailua. Siihen reissutahtiin kun pääsee menojalka tottumaan, pysähtyessä koivet vipattaa jatkuvasti. Ja seuraavat kaksi kuukautta näyttävät, keikkarintamalla ainakin, todella tyhjiltä.

Tekisi mieli skipata tästä hetkestä suoraan kesäkuuhun ja alkaa etkoilemaan Mötley Crüen keikkaa. Mutta kun moinen on aika toivotonta toteuttaa, pitäisi keksiä jotain ohjelmaa tälle kevään ajalle keksiä. 

Käännyn Tampereen työväenopiston kurssilehtisen puoleen. 

Ja herranlettas! Täällähän on houkuttelevia kursseja! 

Kuka lähtee minun kanssain virkkaamaan mattoja? Haloo! Kuka? 

Entäpäs, kuka ei muka olisi aina haaveillut pitsinnypläyksen aamukurssista? 

Vai miten olisi käänteentekevä vesilohikäärmeen vuosi -kurssi? 

Tai jos lähdettäis perehtymään ev. lut. seurakuntien rikosluetteloihin?

Lähdetään porukalla viemään isukit kohteeksi haastava koira-kurssille?

Kuka väittää, ettei joskus olisi unelmoinut pääsevänsä tekemään joulukoristeita sanomalehdistä? Tässä onkin hyvin vuosi aikaa tehdä ensivuoden koristeet! Tuksun naama etusivulta tähdeksi ja koko suku kiljuu! Ihastuksesta vai kauhusta, sen saatte itse päättää.

Ja jos ei ihan vielä innosta ensi joulun suunnittelu, niin talvi on vielä säälittävän ajankohtainen aihe. Sen kunniaksi lähdetään tekemään talvisia koristeita säleverhoista! Joohan? Miksi kädet eivät nouse?

Entä perinneruoan ystävät ja ruokablogien pitäjät, eikö Punajuuren lumoissa-kurssi yhtään polttele?

Tehdään punajuurilaatikkoa! Punajuurihyytelöä! Punajuurikakkua! Punajuuripihvejä! Punajuuripirtelöä! Rakkautemme olkoon armas punajuuri! 

Mitenkäs olisi unikurssi? Jaetaan kokemuksia unista ja niiden merkityksistä. 

Timo Soinin pahin painajainen olisi varmaankin, että hänen nigerialainen poikaystävänsä tekisi abortin! 

Tarina Palettesta ja ripsien raidoittamisesta

TEKSTI SISÄLTÄÄ TUOTESIJOITTELUA JA MAINONTAA. TEKSTI SISÄLTÄÄ TUOTESIJOITT..


Niille jotka eivät tiedä, pääni on blondi.

Tosin se taitaa tekstienkin perusteella olla arvattavissa.

Ja vaikka luonnostanikin olen äärimmäisen vaaleaverikkö, inhoan luonnonvärin kiiltoa ja kidutan hiuksiani värjäämällä kuontaloani jatkuvasti vaaleammaksi.

Oli taas moisen toimenpiteen aika. Nappasin Prisman hyllyltä lompakolleni sopivimman värin Poly Palette Intensiv-Creme-Colorationin. On se kyllä jännä miten moni hankala sana saa tuotteen kuulostamaan paremmalta. Hintaa lootalla oli 7,15e.

Sitten mä taivalsin läpi tuulen ja tuiskun vain nähdäkseni sun puuterihuiskun eiku ei. Mullahan on niitä itsellänikin. No taivalsin kotiin. Hetken fiilistelin musan parissa (ei Juicen) ja aloitin.

Sekoittelen mömmöt toisiinsa, suojaan käteni muovihanskoilla. Heti korkin kärjen katkaistuani nenään pistää harvinaisen äkäinen haju. Jatkan.

Puristan pullosta käteeni kunnolla värjäysmömmöä ja alan levittää sitä käsin päähäni. Kuten vähän kaikki muukin, duuni starttasi lupaavasti. Jatkan.

Hanskani ovat liukkaat mömmöstä. Nopeutan tahtia, sillä taustaäänistä päätellen joku kaipaa minua Facebookissa (...mutta eihän facebook ole tuote!).

Lisään väriä. Tunsin, että jotenkin sitä pääsi sitten liukumaan hanskastani pois. Kumarrun hieman vilkuilemaan mihin tämä ammoniakkia sisältävä myrkky tippui. Samassa tunnen pistävää kipua vasemmassa silmässäni. Jo hajultaan kirvelevää hiusväriä oli valunut erittäinkin epämukavasti tuohon taikapalloon silmäkuopassani.

Puolisokeana hamusin vesihanaa. Viskon hanskat hiiteen.

Ja sitten tuntuu oikean jalan alla märkää. Astuin siis tippuneeseen hiusvärilänttiin. Totean siis läntin sijaitsevan Päivin rakkaan vihreän, vanhan IKEAn pikkumaton päällä.

Huuhtelen silmääni kuumeisesti ja kiroan silmätippojen kadonneisuutta / olemassaolemattomuutta.

Haluan niskaani napin "Punasilmäisyyden poisto".  "Muuta värejä" saattaisi olla kanssa aika siisti.

Siinä sitten hammasta purren huomaan silmän punoittavan, koetan kuurata mattoa ja hoitaa pään värjäyksen kunnialla loppuun asti. Vaikkakin ilman sitä kunniaa.

Kun viimein oli hiukset taas kuivat, värjäillyt ja raidoitetut sekä suurinosa silmän punertavuudesta kadonnut, huomasin myös blondanneeni ripseni.

Ja saaneeni taiottua mattoon keltaiset täplät.