Suamen kiäli haltuun taas, perkele!

Heh. Tilasin tossa pizzaa.

Darrapäivä. Ja nyt ei tule niinkään hääppöinen juttu, lopeta lukeminen än yy tee NYT jos ei kiinnosta!

Vedettiin eilen kaverin kanssa lähipubissa karaokelistan joka ainut Dingon biisi. Ja pari Popedaa.

Olo sen mukainen, korvissa suhisee ja pää pipi.

Niin se pizza. Ensin venailin 40min, ei siinä mitään. Sitten kuski soittaa "miikä se osoiite olii? Minä ole nnyt ekssyynnyt tänné!"

Opastan. Ja 30min taas venailua. Hemmetti.

Sitten kun viimein herra saapui paikalle, toivotti hyvää ruokahalua.
Minä viisas vastaan "kiitos samoin!"

Nopsasti ovi kiinni ja tilanne karistettu.

Oli taas paska teksti, mutta varoitin. Kukaan ei käskenyt lukea, muahahahahhaaa.

Mun sarvet on taas nähtävissä..

BlaahBlaahBlaah round 2

Okeyyyss.

Pian takana päin ehkä vuoden paskin päivä, näiltä näkymin alkaa kohta olemaan hullun maine tästäkin koulusta korkattuna itelle. Mutta vedetään tänne nyt jotain piristävämpää pikku jutskaa.

Sinitarra.

"Sinitarra eli liimatahna on uudelleenkäytettävä silomainen paineherkkä liima-aine. "

Se on helvetin hieno keksintö. Voittaa jesarin mennen tullen. Sinitarralla korjaa kaiken.

Esimerkiksi, mä olen viimeisen puolen vuoden aikana korjannut sillä

• Kengät
• Tietokoneen
• Kameran
• Rahapussin
• Peilin
• Kuulokkeet
• Koneen kajarit
• 2 laukkua
• ynnä muuta paskaa

Älkää edes kysykö miten, mutta tällä rikkomistahdilla täytyy jotenkin saada jotain ehjäksikin.

Sinitarran nimeen.

Lisääää viiniä!

Kolmatta päivää kipeänä. Duunit peruttu ja yritän nukkua.

Juuri kun olin saavuttamassa toivotun levollisen tilan, kuulen mummopuoleni Anjan astelevan sisään ja tämä ilmoittaa tulleensa siivoamaan. Myös tämän äänekäs ja kreisi cavalier tapittaa minua ovenraosta.

Monen epätoivoisen nukkumisyrityksen jälkeen luovutan ja tallustelen keittiöön koneelle.

Mummo tiskaa vieressäni raivokkaalla tahdilla. Pian tämä n. 80 vuotias sähköjänis huomaa punaviinitonkan pussin makoilevan tiskipöydän vieressä. Pussi sisältää vielä ison lasillisen viisasten juomaa.

Mummo alkaa saarnaamaan kuinka nämä pussukat ovat hirmuisen rumia. Kuuntelen toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos - tekniikalla, kunnes tuli lause, joka havahdutti minut.

"Mun on nyt pakko juua tää pois, on niin hirveän näköistä!"

Käännän katseeni heti ja huomaan absolutistin mummelin vetävän satsia ykkösellä alas.

Katselen kulmat kurtussa tuota spektaakkelia.

Muutaman minuutin jälkeen mummelin tiskausteho nopeutuu puolella, ja mietin muutamaan otteeseen, menikö näköaistini pikakelaukselle vaiko ei.

Linda Holm nyt se hihittelee kun löys jääkaapista pitsataikinaa..

25 minuuttia sitten ·  ·  1

BlaahBlaahBlaah

"That kind of love is a lie, sold in fairytales and plastic valentines!"

Blaahblaahblaah. 

Kiva olla yksin himassa, yskiä ja aivastella ja lukea facebookista ihmisten "hyväää ystävänpäiväääääää ihQraQsuPoksut!!!!! <696969" -tyylisiä päivityksiä. 

Mitäköhän kauheuksia sitä sais aikaan tänään. Vielä olis 2 asiakastakin illalla.  

Tää päivä on mitäänsanomaton.

Antakaas mulle ehdotuksia, mitäs sitä tekis?

Elämänkertani

Heh, toi meikäläisen pikkuserkunperkele rustas eilen mun tulevan elämänkerran muotoon, jossa se vielä löytyy wikipediasta. Maybe some day. Mutta aika hyvä kyllä :D

"Linda Holm oli suomalainen ripsiteknikko, hän yritti kasata yhtyettä monet kerrat siinä onnistumatta. Hänestä tuli lopulta ammattilaisripsiteknikko. Linda sai lopulta yhtyeen kasaan jonka nimi oli pervers don't say nothing. Kuitenkin pian yhtyeen kasaamisen jälkeen lindan päälle ajettiin autolla heidän keikkansa aikana. Kuukausi myöhemmin yhtye sai levytyssopimuksen capitol recordsilta ja rahaa oli kuin roskaa. Lindan tilille jäi vain 200 euroa, jotka hän oli tienannut 16 vuotiaana kun Robin Packalen kävi pidentämässä ripsiään. Linda polttohaudattiin turussa ja heitettiin jokeen. Tämä ripsiteknikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita."

En tiiä miten meiän lavalla on auto, mutta mun tuurilla toi vois kyllä onnistuakkin.

Tampereen punajuurikurssit ja Soinin painajaiset

Tämä joululoma on kyllä yhtä pirun seikkailua. Siihen reissutahtiin kun pääsee menojalka tottumaan, pysähtyessä koivet vipattaa jatkuvasti. Ja seuraavat kaksi kuukautta näyttävät, keikkarintamalla ainakin, todella tyhjiltä.

Tekisi mieli skipata tästä hetkestä suoraan kesäkuuhun ja alkaa etkoilemaan Mötley Crüen keikkaa. Mutta kun moinen on aika toivotonta toteuttaa, pitäisi keksiä jotain ohjelmaa tälle kevään ajalle keksiä. 

Käännyn Tampereen työväenopiston kurssilehtisen puoleen. 

Ja herranlettas! Täällähän on houkuttelevia kursseja! 

Kuka lähtee minun kanssain virkkaamaan mattoja? Haloo! Kuka? 

Entäpäs, kuka ei muka olisi aina haaveillut pitsinnypläyksen aamukurssista? 

Vai miten olisi käänteentekevä vesilohikäärmeen vuosi -kurssi? 

Tai jos lähdettäis perehtymään ev. lut. seurakuntien rikosluetteloihin?

Lähdetään porukalla viemään isukit kohteeksi haastava koira-kurssille?

Kuka väittää, ettei joskus olisi unelmoinut pääsevänsä tekemään joulukoristeita sanomalehdistä? Tässä onkin hyvin vuosi aikaa tehdä ensivuoden koristeet! Tuksun naama etusivulta tähdeksi ja koko suku kiljuu! Ihastuksesta vai kauhusta, sen saatte itse päättää.

Ja jos ei ihan vielä innosta ensi joulun suunnittelu, niin talvi on vielä säälittävän ajankohtainen aihe. Sen kunniaksi lähdetään tekemään talvisia koristeita säleverhoista! Joohan? Miksi kädet eivät nouse?

Entä perinneruoan ystävät ja ruokablogien pitäjät, eikö Punajuuren lumoissa-kurssi yhtään polttele?

Tehdään punajuurilaatikkoa! Punajuurihyytelöä! Punajuurikakkua! Punajuuripihvejä! Punajuuripirtelöä! Rakkautemme olkoon armas punajuuri! 

Mitenkäs olisi unikurssi? Jaetaan kokemuksia unista ja niiden merkityksistä. 

Timo Soinin pahin painajainen olisi varmaankin, että hänen nigerialainen poikaystävänsä tekisi abortin!