Metsäakrobatiaa, lievästi sanottuna

Sosoriso!! Tää kesä on vain sellaista juoksentelua pitkin maita, mökkejä ja kaupunkeja, että tää kirjoitus vaan jää vähemmälle..

Mutta mökkiin ja metsään palatakseni (ei enään fyysisesti, ikinä, kiitos).

Tuli taas vietettyä jussit Heinolan mökillä. Samainen saari kuin ensimmäisessä tekstissäni Aikamoinen kalannaama. Lähdin aatonaattona omalta mökiltämme käymään pikkuserkun mökillä. Moiselle päästäkseen piti vain kiertää metsäpolun kautta n. kilometrin lenkki. 

Metsän reunaan päästyäni jo tajusin, millainen murhaajaparvi minua odotti edessäpäin. 

Oli aurinkoista, mutta metsä oli pilkkopimeä. Puista valui pihkan sijaan syvänpunaista verta. (No okei, ei valunut, mutta koetan luoda tunnelmaa.)

Pimeys johtui kesäaikamme vitsauksista - itikoista. Hyttysistä. Katalista verenimijöistä. Henkilökohtaisesti pahimmista vihollisistani. (Hyttysenpistot jättävät meikäläiselle ikuiset arvet käsiin, allergikko kun olen.)

Latasin kannustusmusiikikseni Def Leppardin Rock of Agesin ja syöksyn koko metsämatkan läpi hyttyset mustana pilvenä perässäni.

"What do you want, what do you want?! I want rock 'n' roll, yes I do ! Long live rock 'n' roll!"

Kun illat oli istuttu, saunottu ja väkijuomia hitusen nautittu, oli aika paluumatkalle. Soitantavuoron valtasi Mötley Crüe biisillä Chicks = Trouble. 

"Oh yeah, I have a jet, my balls are deep in debt, and all she hears is cha-cha-chaching! But she wants more, a gold diggin' whore, Here comes the lawyers again!"

Juoksen, juoksen, juoksen ja laulan. Maasto oli hitusen hankalahkoa meikäläisen puolihuomioiselle askelille.

Ylämäki, alamäki, kivi, kivi, mutaa, oksa silmillä, alamäki, kuoppa, kivi..

Alamäki. 

Kuoppa. 

Juoksen loivaa alamäkeä, astun kuoppaan ja yläkroppani jatkaa taas matkaansa huomaamatta jalkosen jumittumista. Kummahkon nopeasti huomaan maastonpohjan lähestyvän näkökenttäni lähimpiä tiloja, joten laitan käteni kasvojeni eteen, ottamaan vastaan laskun. 

Kun käteni osuvat maahan (au.) jalkani irtoavat (siis kuopasta, eivät minusta, huh hu..) ja jatkavat matkaansa yläkroppani ylitse, tämän jälkeen vetäen minut istuma-asentoon. 

Sitten taas g-voimat päättävät koetella yläruumistani, ja pääni jatkaa matkaa eteenpäin äkilliseen pusikkoon, ja huomaan risujen raapivan kohtalaisen epämukavasti kavojani. 

Nämä 70 sanaa tiivistettynä yhteen lauseeseen: Astuin kuoppaan, heitin kuperkeikan ja lopussa törmään pusikkoon. Ja hyttyset saivat minut hetkellisesti kiinni, joten jatkoin taas juosten ja lenkaten.