keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Varsinainen kodinhengetär

Arkisin olen ahkera tuijottamaan jalkojani ja samalla toivomaan olevani hieman menevämmässä paikassa.

Siinä jossain välissä noteerasin jalkojen läheisyydessä sijaitsevien Converse-tennareideni muuttuneen lievästi sanottuna tummahkoimmaksi. Nuo mukavat joka rokkarin perusmonot olivat syntyneet valkoisiksi, joissa nilkan kohdalla oli punaisia / sinisiä epämääräisiä länttejä, jotka muodostivat tekstin  LOVE.

Vaikka olenkin kaikkeamuuta kuin "lovefani" joka haaveilee purppuraunelmia päivänsä kuluksi.

However, anyway, anyhow.

Päätinpä nuo ulkona käytettävät jalkateriensuojukseni sitten pesaista. Myös vanhoista merkinnöistä tuttu Rita oli taivastellut samaa asiaa ja kuskasi 2 paria omia lenkkareitaan luokseni. Tottakai suostuin nämäkin pesaisemaan.

Vittu mä olen tossun alla.

Miten  voin  auttaa ?
Harvinaisen  pöllö  kuva.
                                     
                                     
Ja tuumasta toimeen.

Työnsin Ritan kengät koneeseen, säädin jonkin kivan ohjelman, nappasin ensimmäisen Ritan kanssa nestemmäiseksi pesuaineeksi todetun pullon kaapista ja kippasin sitä sellaiseen kivaan pikku muovikulhoon. Jostain kumman syystä halusin omat kenkäni pestä käsin. Kutsutaan sitä vaikka ajantapoksi.

Nestemmäinen  pyykinpesuaine.,

Kone surraamaan ja vettä altaaseen, kengät veteen ja samaista ainetta sinneniin. Pienestä pitäen olen kokenut tuon pesukoneen sisälmyksiin muovinläpi katselun erittäin kiehtovana, ja kurkkasin sinne jälleen.

Ja ei helvetti mikä vaahdon määrä!


Noh, kaipa se siitä. Tais tulla vaan vähän liikaa, ei sen kummempaa..

Hetken hinkkaan käsin näitä omia kenkiäni ja lisään pesuainetta.

Pikkuhiljaa huomaan kuitenkin käsieni kuivuvan reipasta vauhtia ja kenkien muuttuvan koviksi. Taas hinkkaan hetken, ja seuraavan kerran tarttuessani pesuainepulloon, vilkaisen sitä vähän tarkemmin.




Voi vittu.

Pesuohjelman keskeytys ja sitten odottelua että järjetön määrä vaahtoa katoaisi tyhjennyksessä.

Kyllä ne kengät selvis hengissä, tosin ovat "vähän" jäykät. Mutta kyllä oli rankka puhdistus, kun väritkin alkoi kuultaa kivasti.. Kuvat eivät kyllä tässä kohtaa kerro kaikkea.





Sensijaan kädet päättivät luoda nahkansa Ajax-yliannostuksen saatuaan, minä tiuskimisia Ritalta ja kunnian jatkaa mainettani surkeana pyykinpesijänä. Jess. Ja tuoksuvat aivan putipuhtailta keittiökaakeleilta.


(Infona vielä, ulkomuodon vaihtelu jatkuu. Pilkunnussijana on pakko odotella sitä täydellistä kokonaisuutta..)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti