PAKKO nyt vähän vielä hehkuttaa Mötleytä. Ei vittu oli siistiä.
Ja perjantaina Sonata. Jumansviidu.
Kyseisen 3 päivän hullunmyllyn jälkeen saavuin tänne - kirjoittelen ny Eretrian kylästä, Evian saarelta, Kreikasta. Ihan OK paikka, on parempiakin nähty, mutta kyllä täällä nyt yhden viikon viitsii loikoilla.
35*C lämmintä tällä hetkellä..kelpaa. (Kattelen jos saisin huomenna tehtyä tänne vähän kuvapostausta.)
Mutta tuossa aamulla vähän torkahdin muita pidempään, syyllisenä eiliset whiskeyt. Hissunkissun herättelin itseni Crashdïetin sulosoinnuilla, nousin ja jatkoin seuraavan tatskani suunnittelua. (Siitä lisää myöhemmin.)
Taivalsin vessaan.
Kajaalit pitkin poskia, tupeeraukset edelleen kohti kattoa.
Ensimmäisenä mieleeni pälkähtää, että heitämpä vettä naamalle, jospa sitä virkistyisi. Käännän hanan täysille, ja heitän kourallisen vettä naamalle.
Ajatuksissani en vain ollut ottanut huomioon, että olin kääntänyt pelkän jääkylmän vesihanan auki.
Säikähdän arktisen viileää nestettä kasvoillani ja peruutan.
Kunnes kantani pysähtyvät kylpyammeen reunan tullessa vastaan. Vaan yläkroppa jatkaa matkaa.
Sokeutuneena huidon ympärilleni toivoen, että saisin suihkuverhosta tai jostain vastaavasta kiinni, pysäyttäen liikkeeni. Mutta ei.
Noteeraan kivun takaraivossani ja perseeni olevan märässä altaanpohjassa kiinni, kun taas jalkani sojottavat kattoa kohti, naamataulu märkänä.
Josko sitä lähtisi altaalle toipumaan..
Ja perjantaina Sonata. Jumansviidu.
Kyseisen 3 päivän hullunmyllyn jälkeen saavuin tänne - kirjoittelen ny Eretrian kylästä, Evian saarelta, Kreikasta. Ihan OK paikka, on parempiakin nähty, mutta kyllä täällä nyt yhden viikon viitsii loikoilla.
35*C lämmintä tällä hetkellä..kelpaa. (Kattelen jos saisin huomenna tehtyä tänne vähän kuvapostausta.)
Mutta tuossa aamulla vähän torkahdin muita pidempään, syyllisenä eiliset whiskeyt. Hissunkissun herättelin itseni Crashdïetin sulosoinnuilla, nousin ja jatkoin seuraavan tatskani suunnittelua. (Siitä lisää myöhemmin.)
Taivalsin vessaan.
Kajaalit pitkin poskia, tupeeraukset edelleen kohti kattoa.
Ensimmäisenä mieleeni pälkähtää, että heitämpä vettä naamalle, jospa sitä virkistyisi. Käännän hanan täysille, ja heitän kourallisen vettä naamalle.
Ajatuksissani en vain ollut ottanut huomioon, että olin kääntänyt pelkän jääkylmän vesihanan auki.
Säikähdän arktisen viileää nestettä kasvoillani ja peruutan.
Kunnes kantani pysähtyvät kylpyammeen reunan tullessa vastaan. Vaan yläkroppa jatkaa matkaa.
Sokeutuneena huidon ympärilleni toivoen, että saisin suihkuverhosta tai jostain vastaavasta kiinni, pysäyttäen liikkeeni. Mutta ei.
Noteeraan kivun takaraivossani ja perseeni olevan märässä altaanpohjassa kiinni, kun taas jalkani sojottavat kattoa kohti, naamataulu märkänä.
Josko sitä lähtisi altaalle toipumaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti